Ympäritötutkimus Yrjölä Oy

laguuni_banneri

Palveluja asiakkaan ja ympäristön hyödyksiNatura-arvioinnit


Natura-arviointi tulee tehdä kun tarveharkinnassa on todettu, että hanke todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000-verkostoon.  Natura-arvioinnissa käytetään mm. Suomen ympäristökeskuksen julkaiseman ympäristöoppaan ohjeita (Söderman, Tarja  2003. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa)

Metsän kestävän virkistyskäytön suunnittelu


Virkistysalueiden ja luontopolkujen suunnittelussa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja otetaan huomioon sen kaikki osa-alueet. Taloudellista kestävyyttä virkistysalue tai luontopolku tuo asuinviihtyvyyden kautta, jolloin alueella viihdytään ja asumiseen panostetaan. Uudet virkistysalueet tuovat lisää harrastusmahdollisuuksia ja luovat yhteisöllisyyttä, jolloin ihmisten sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy. Ekologiselta kannalta hyvin suunnitellut polut ja reitit ohjaavat kulutuksen pois arvokkailta luontokohteilta.

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat


Teemme käyttö- ja hoitosuunnitelmia esimerkiksi Natura-alueille, luonnonsuojelualueille tai kalavesille.

Luontopolut ja muu esittelymateriaali


Luontopolkuihin teemme asiantuntevat tekstit, ja kuvituksen joko akvarelleina tai valokuvina. Olemme myös tehneet tekstejä ja kuvituksia luonnosta kertoviin näyttelyihin.


039A6717_edit_banneri

Ympäristö- ja maisemaselvitykset


Ympäristöselvityksissä pääpaino on luontoinventoinneissa: mitä lajeja alueilla esiintyy, mikä on lajiston monimuotoisuus, minkälaista hoitoa ja suojelua alue vaatii lajiston perusteella jne. Tärkeiden elinympäristöjen tunnistamisen kriteereinä käytetään esimerkiksi Natura 2000 -luontotyyppioppaan tyypittelyä (Airaksinen & Karttunen, Suomen ympäristökeskus).
Maisemaselvityksessä selvitetään mm. maiseman pääpiirteet, arvokkaat maisema-alueet, maiseman alueellinen merkitys sekä selvitetään alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Liito-orava- ja lepakkoselvitykset


Liito-orava ja kaikki lepakot kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IVa lajeihin ja sitä koskee lajisuojelun eriyissäännökset. Säädökset on pantu täytäntöön luonnonsuojelulain 49§:ssä, jonka mukaan liitteen IVa yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty. Liito-oravien esiintyminen on selvitettävä hankkeissa, jotka ulottuvat liito-oraville tyypillisille varttuneille kuusi-haapametsiköihin tai saattavat vaikuttaa niihin. Paras liito-oravan inventointikausi alkaa keväällä heti lumien sulettua ja päättyy toukokuun loppuun.
Lepakoita puolestaan on helpointa selvittää touko-elokuussa lepakkojen ääntelyn kuultavaksi muuntavan lepakkodetektorin avulla.

Linnustoselvitykset


Laskentamenetelminä käytetään soveltuvin osin maa-alueilla esimerkiksi linjalaskentaa sekä vesialueilta vesilintujen pistelaskentaa. Tutkimusmenetelmä valitaan ongelman mukaan ja tutkimuksissa noudatetaan Eläinmuseon linnustoselvitysten ohjeita. Harvalukuiset lajit ja esimerkiksi riistalinnut voidaan kartoittaa myös laskentojen yhteydessä. Lajistoa voidaan tarkastella esimerkiksi Euroopan uhanalaisuusluokituksen eli ns. SPEC-luokituksen perusteella. Lisäksi voidaan käyttää nk. UHEKS-luokittelua, joka perustuu Suomen uhanalaisten eläinten ja kasvien luokitteluun. 

Kala- ja riistatutkimukset


Kala- ja riistatutkimuksissa osaamisen pääpaino on aineistojen käsittelyssä ja lajistoinventoinneissa sekä esimerkiksi lintuvesien ja riistamaiden kunnostussuosituksissa. 

Otanta- ja tutkimusaineistojen analysointi


Otanta- ja tutkimusaineistojen analysointiin on käytettävissä R, TRIM ja SYSSTAT ohjelmistot tutkimusaineistojen analysointiin. Aineiston katoa voidaan lisäksi paikata imputointimenetelmillä. Tarvittaessa erittäin vaativiin tilastomatemaattisiin tehtäviin ostetaan palvelut tukemaan laadukasta tutkimustyötä.

Paikkatietoaineistojen käsittely


Tutkimusten tulokset voidaan muokata paikkatietoaineistoksi myöhempää käyttöä varten. Erilaisia aineistoja voidaan myös käsitellä teemakartoiksi ja historiallisia karttoja voidaan tuoda paikkatietoon ja tutkia esim. maankäytön muuttumista. Paikkatietoaineistosta voidaan tehdä myös erilaisia analyyseja. Paikkatieto-ohjelmana meillä on käytössä MapInfo Professional 15.0.

039A6007_edit_banneri